Payment Highway julkaisi elokuussa 2017 Suuren Maksutapavertailun. Vertailu keskittyi lähinnä mobiili- ja verkkokauppamaailmaan ja tästä innostuneina julkaisemmekin kivijalkakaupoille suunnatun version tästä mainiosta konseptista.
Kivijalkakauppiaalla on mahdollisuus ottaa vastaan monenmoisia maksutapoja. Jokaisella maksutavalla on oma kätevyytensä, kohderyhmänsä ja kustannuksensa. Osa verkkokaupoissa käytetyistä maksutavoista on käytössä myös kivijalkakaupoissa omana versionaan (esimerkiksi Klarna In-store ja luottokortit), mutta tällä hetkellä maksutapavalikoima erottuu selkeästi verkkoliiketoiminnasta. Kivijalkakaupassa esimerkiksi asiakkaan toimitustietojen saaminen maksutapatarjoajalta ei ole niin merkittävä tarve kuin verkkokaupassa.
Suomen kivijalkakaupoissa käytetyin maksutapa on ehdottomasti korttimaksu noin 70 prosentin osuudellaan – joskin osuus riippuu paljon toimialasta.
Yleisiä huomautuksia vertailusta
Taulukkoon ei ole laitettu käyttöönottokustannuksia, koska niillä vertaaminen ei ole mielekästä. Käyttöönottokustannukset voivat olla esimerkiksi maksupäätteen ostokuluja, integraatioiden toteutuskuluja, lisenssimaksuja tai vastaavia. Kaikki nämä riippuvat sopimuksista, käytettävistä järjestelmistä ja muista muuttujista, joita tässä vertailussa on mahdoton hallita.
Lahjakorttijärjestelmiä emme käsitelleet, koska lahjakortti pitää joka tapauksessa ladata jollakin yleisesti hyväksytyllä oikealla maksutavalla. Lahjakortit (ja muut kauppaliikkeen sisäiset omat maksutavat) toimivat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin ripeästi, erityisesti niissä tapauksissa, kun samalla asiakkaalla on samassa liikkeessä paljon käyntikertoja (esimerkiksi lounaspisteet).
Kryptovaluutat jätimme myös vertailun ulkopuolelle. Teknologia sillä sektorilla on vähintäänkin mielenkiintoista, mutta kryptovaluuttojen spekulatiivinen arvo tällä hetkellä suurempi kuin käyttöarvo maksuvälineenä.
Tiedot on kerätty joko julkisista lähteistä tai maksutapojen tarjoajilta. Pääsääntöisesti kaikki maksutapoihin liittyvät tai maksutapojen sisältämät kustannukset ovat neuvoteltavissa. Kauppiaan näkökulmasta neuvotteluasemaa parantaa esimerkiksi kauppatapahtumien suuri määrä tai arvo.
Mikäli tiedoissa on virheitä, korjaamme ne mielellämme pyynnöstä. Mikäli olemme unohtaneet jonkin merkittävän maksutavan, lisäämme sen mielellämme.
Olemme koonneet taulukkoon ne maksutavat niine vertailtavine tietoineen, jotka olemme kokeneet merkittäviksi. Käymme tekstissä läpi asiaa hieman syvemmin maksutavoittain.
(Klikkaa kuvaa avataksesi taulukon suurempana)
Korttimaksupohjaiset maksutavat hallitsevat kenttää
Maksupäätteet jaetaan pääsääntöisesti kahteen kategoriaan: integroidut ja erillispäätteet. Erillispäätteisiin näppäillään ostoksien summa käsin, kun taas integroituja ohjataan täysin myyntisovelluksesta tai -laitteesta. Hieman oikaisten voisi sanoa, että integroidut ovat helppokäyttöisyyden ja nopeuden lisäksi myös turvallisempia. Lue tarkemmin eri maksupäätteistä.
Integroidut päätteet kytkeytyvät ohjaavaan yksikköön joko kaapelilla (verkko, sarja, USB) tai langattomasti (bluetooth, wlan). Toimintatapa kaikissa yhteystavoissa on pääsääntöisesti sama.
Maksupäätteet käsittelevät pääsääntöisesti (tai siis tällä hetkellä) korttimaksuja. Korttina voi toimia fyysinen kortti (esimerkiksi Visa Debit), joka luetaan joko magneettiraidalla (hyvin vähän enää käytetty), sirulla tai NFC:llä (lähimaksu). Eri lukutavoilla voi olla rajoituksia, esimerkiksi suomalaisilla nfc-korteilla ei voi tällä hetkellä maksaa yli 25 euron ostoksia – kuten taas ulkolaisilla pääsääntöisesti voi. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa merkittävä muutos huhtikuussa 2019 kun lähimaksuraja kasvaa 50 euroon.
Korttina voi toimia myös asiakkaan älypuhelimeen (sellaiseen, jossa on NFC-tuki) ladattu sovellus, esimerkiksi Android-maailmassa Google Pay ja iPhone-maailmassa Apple Pay. Älypuhelimella käytettynä lähimaksuissa ei pääsääntöisesti sovelleta samoja summarajoja kuin fyysisillä korteilla maksettaessa. Näitä esimerkiksi 25€ ylittäviä maksutapahtumia kutsutaan HVP-tapahtumiksi (High Value Payment).
Korttina voi toimia myös ns. älytarra, mutta nämä ovat pikkuhiljaa hävinneet käytännön elämästä.
Koska maksupäätteet ovat laitteina levittäytyneet lähes kaikkiin myyntipisteisiin Suomessa, niiden käyttöä on alettu hieman laajentamaan.
Laajentumista rajoittaa se, että maksupääteratkaisujen tulee noudattaa PCI-määräyksiä (tietoturvamääräykset) ja tästä syystä uusia maksutapoja maksupäätteiden käsiteltäväksi tulee harvakseltaan. Samasta syystä esimerkiksi lounas- ja virikesetelit tukeutuvat ratkaisuissaan esimerkiksi Visa- ja MasterCard-pohjaisiin ratkaisuihin.
Mobiilimaksutavat
Otsikolle tulisi antaa vuoden harhaanjohtavimman termin palkinto.
Mobiilimaksutapa voi tarkoittaa markkinointipuheessa joko maksua, joka aloitetaan, vastaanotetaan tai varmennetaan mobiililaitteella. Myös puhelimeen liimattu NFC-siru on ansainnut tämän kyseenalaisen termin.
Mobiilimaksutavat kuitenkin tällä hetkellä mielestämme tarkoittaa maksutapaa, jota asiakas voi käyttää omalla älylaitteellaan. Se voidaan myymälässä vastaanottaa joko maksupäätteellä tai verkon yli maksutapatarjoajan rajapinnan kautta.
Merkittävää on se, miten asiakas tunnistetaan liikkeessä. Käytössä on mm. bluetooth-tunnisteita (esimerkiksi MobilePay), QR-koodeja (SEQR), NFC-tägejä ja yksinkertaisimpana (mutta toimivana) ratkaisuna asiakkaan puhelimeen lähetetty tekstiviesti, jolla maksutavan prosessointi aloitetaan.
Apple-maailmassa NFC-sirua ei voida käyttää (muissa kuin Apple Pay-tapauksessa) ja tästä syystä suuremman populaation saa maksutavan käyttäjäksi, jos käyttää muita mekanismeja.
Myös verotus ohjaa maksutapoja
Työnantajat voivat antaa (lisätiedot, vero.fi) vuodessa 400 euron arvosta verovapaata etua työntekijälleen, kohdistettuna omaehtoiseen liikuntaan tai kulttuuriin.
Lounassetelit taas ovat verottajan termistössä ravintoedun toteuttamista kohdennetuilla maksuvälineillä. Summa voi olla välillä 6,40–10,30€. Tästä summasta työnantajalle kertyy verotettavaa tuloa 75 % lounassetelin arvosta.
Setelit ovat vielä osittain paperisia, mutta sähköinen käsittely valtaa alaa.
Tarjoajia on tällä hetkellä useita, ainakin:
- KulttuuriPassi/ePassi
- Smartum
- Wellness Wallet
- Edenred Ticket Virike/Mind & Body ja Duo
- Tyky-Kuntoseteli+
- Edenred Virikeseteli
- Tyky-Online
- Eazybreak
Osa näistä maksutavoista toimii normaalina korttimaksuna (Smartum, Edenred), osa paperisina (Tyky, Smartum, Edenred) ja osa oman integraation kautta (Eazybreak). Osalla on käytössä oma verkkopalvelu, jossa veloitus suoritetaan (ePassi ja Tyky-Online).
Kaikilla setelipalveluntarjoajilla komissio on hieman alle 5 %, merkittäviä eroja ei näissä tietääksemme ole. Normaalien korttimaksujen yhteydessä on huomioitava, että setelin komission lisäksi veloitetaan Visa- tai Mastercard-komissiot.
Maksun vastaanottamisen jälkeenkin on elämää
Maksutavan vastaanottaminen on yksi asia. Toinen on, miten raha saadaan kauppiaalle käyttöön.
Pääsääntöisesti kaikista maksutavoista saadaan rahat vähintään viikon kuluessa kauppiaan tilille. Osassa maksutavoista (esim. Siirto) jokainen tapahtumansa on oma tilisiirto, kun taas pääsääntöisesti kauppiaan tilille tilitetään yhden päivän koko summa kerralla.
Brutto- ja nettotilitys tarkoittaa terminä, että bruttotilityksessä kauppiaalle tilitetään sama summa kuin asiakkaaltakin on peritty ja komissiot veloitetaan eri laskulla. Nettotilityksessä kauppiaalle tilitetään se summa, joka jäi jäljelle komissioiden jälkeen.Tapahtumamäärät ja kauppiaan taloushallinnon sisäiset prosessit yleensä määrittävät, mikä tilitystapa on kaikista kätevin tai edullisin. Kirjanpidollisesti yleensä päiväkohtainen bruttotilitys on helpoin hallita reskontran näkökulmasta.
Cash is still king
Käteinen on maksutapa, jota me kaikki olemme käyttäneet. Käteinen on fyysistä, eikä vaadi älypuhelinta, sovellusta, tai muovikorttia. Pääsääntöisesti kaikki kauppaliikkeet vastaanottavat sitä.
Käteisen käsittely ei kuitenkaan ole ongelmatonta ja ilmaista. Liikkeessä säilöttävä käteinen altistaa esimerkiksi ryöstöille, käteisen laskeminen vie aikaa ja siinä tapahtuu virheitä (sekä tapahtuma- että tilityshetkellä) ja sen kuljetus tilille pitää pääsääntöisesti hoitaa kumppanin kautta.
Käteisen kustannukset ovat hieman sähköisiä maksutapoja hankalampia laskea, koska pankki ottaa omansa käteistilityksistä ja rahankuljetuspalveluista joutuu maksamaan. Kustannukset ovat kuitenkin huomattavasti eri tyyppisiä kuin sähköisillä maksutavoilla, mutta karkeasti arvioiden käteisen kustannus on suurinpiirtein korttimaksujen kustannusten tasolla.
B2B-kauppa luottaa laskutukseen
Laskutus — sellainen, jossa kauppias kantaa luottoriskin, on paljon käytetty tapa erityisesti yritysten välisessä kaupankäynnissä. On myös paljon palveluita, joissa luottoriski voidaan kokonaan siirtää ulkoiselle taholle ja palveluita, joissa laskua vastaan saa rahan nopeammin tilille (factoring-laskutus).
Luottoriskiä voidaan pienentää tekemällä luottokysely laskun saajan taloudellisesta tilasta. Luottokyselyn kustannus on yleensä muutamia euroja.
Laskun lähetys itsessään maksaa muutamista kymmenistä senteistä (sähköiset laskut) hieman yli euroon (paperilasku) per lasku. Maksuaikana käytetään yleisesti 7:ää tai 14:ää päivää, joskin teollisuudessa on nähty myös huimia 120 päivän maksuaikoja.
Laskutuksen kustannuksiin tulee myös laskea reskontranhoidosta tulevat kustannukset, mutta lähes kaikissa maksutavoissa reskontra joka tapauksessa tulee hoitaa ja laskutuksen osalta kustannukset ovat normaalitasoa.
Muutoksia on luvassa kiihtyvällä tahdilla
Vuoden 2018 alussa voimaan tullut PSD2-direktiivi tulee muuttamaan tilannetta jonkin verran. Direktiivin käyttöönottovaihe tulee olemaan pitkä, mutta uskomme, että markkinoille tulee paljon uusia — erityisesti kuluttajille suunnattuja — maksutapa- ja taloushallintapalveluita.
Korttimaksut pysyvät kentällä vielä pitkään, niiden käyttöaste kasvaa ja samalla käteisen käyttö vähenee. Kauppojen kassoille tulee uusia, maksuprosessia helpottavia laitteita asiakkaiden tunnistamiseen.
Kuluttajat valitsevat kätevimmän ja helpoimman maksutavan. Älypuhelimia on kaikilla, mutta yhtälailla ihmisillä on syitä kantaa lompakkoaan edelleen mukana. Uusia fyysisiä maksuvälineitä kuluttajat eivät halua.
Latteudella lopettaen: pysyvää on vain muutos.
Back