Fiskaalinen kassajärjestelmä välittää myyntitapahtumasta tiedon suoraan Verohallintoon
Verohallinto etsii jatkuvasti keinoja torjua talousrikollisuutta Suomessa. Viime vuonna harmaan talouden selvitysyksikkö esitti, että fiskaalinen online-kassajärjestelmä tulisi pakollisiksi kaikille kuluttajakauppaa käyville yrityksille. Verottajan mukaan uudistuksella lisättäisiin verotuloja reilulla 100 miljoonalla eurolla vuosittain.
Suhtaudumme erittäin myönteisesti harmaan talouden ja tulonsalauksien kitkentään. Kaikille yrittäjille kuuluvat samat maksuvelvoitteet, eikä vapaamatkustajia kaivata. Silti fiskaalisella kassajärjestelmällä ei nykytilanteeseen saataisi kuin kosmeettisia parannuksia. Harmaan talouden valvonta vaatii perustavanlaatuisempia ratkaisuja.
Yrittäjien osuus verovilpissä on marginaalinen
Verovilppi on järjestelmällistä rikollista toimintaa. Jokainen joka siihen ryhtyy, tekee niin omista lähtökohdistaan. Pimeä kauppa houkuttelee tietenkin suuren tuottonsa takia. Siihen ei kummoisia vippaskonsteja tarvita. Silti ylivoimaisesti suurimmalle osalle yrittäjistä liiketoiminnan laillisuus on kunnia-asia.
Tulonsalausta ei voi pitää minään yrittäjäongelmana. Esimerkiksi ravintola-alalla tietyt tuotteet inventoidaan päivittäin ja lisäksi kerran kuussa tehdään sokkoinventaario koko varastolle. Näin pystytään sekä selvittämään hävikki että eliminoimaan pimeä myynti. Tässä suhteessa ravintolayrittäjät ovat täysin samalla asialla kuin Verohallinto.
Korttimaksamiseen siirtyminen vähentää ohimyyntiä
Kortilla maksamista ei pidä rinnastaa käteiseen, sillä kortti on digitaalinen
maksuväline, jonka jälkiä pystytään seuraamaan. Rahan pimittäminen ei siis ole mahdollista niin kuin käteisen kohdalla. Sitä paitsi yrityksiltä vaaditaan jo nyt tarkkoja selvityksiä ja tunnistautumista ennen kuin maksukorttien käsittelyoikeus myönnetään. Menettelyllä ehkäistään erityisesti rahanpesua.
Ohimyynnin yleisin laji on jättää myyntitapahtuma kokonaan kirjaamatta. Tämän kaltaisen verovilpin mahdollistamiseen on asiakas ainakin osittain syyllinen jättäessään pyytämättä kuitin myyntitapahtumasta. Tähän ei mikään fiskaalinen kassajärjestelmä auta. Sen sijaan pitäisi satsata vieläkin enemmän viestintään, jossa kuluttajalle teroitetaan kuitin tärkeyttä harmaan talouden kitkemisessä.
Käteisen rahan käyttö vähenee vähenemistään. Ohimyyntiä vähennetään myös sillä, että maksuissa siirryttäisiin mahdollisimman laajasti korttimaksuihin käteisen sijasta. Nämä ovat molemmat ensisijaisesti tiedottamisasioita. Viranomaisten toteuttama tehokas kampanjointi saattaisi jo yksinään tehokkaasti heikentää harmaan talouden toimintamahdollisuuksia.
Tarkkailunauhalle Verohallinnon standardi
Tarkkailunauhan tai kuittitiedon sertifiointi ei vaadi fiskaalista kassajärjestelmää. On kummallista, ettei Verohallinto ole jo ajat sitten vaatinut tarkkailunauhalle yhdenmukaista tietoteknistä formaattia Suomessa. Nykytilanteessa verotarkastajille on mahdoton tehtävä selvittää myynti sadoista erilaisista järjestelmistä.
Verohallinnon standardoima tarkkailunauha helpottaisi suuresti verotarkastajien työtä. Jos fiskaaliseen järjestelmään siirrytäään, tarkkailunauha on lisäksi yksi tärkeä osatekijä datan koneellisessa käsittelyssä.
Asiakkaan vastuuta pitää korostaa
Lopuksi todettakoon, että tärkeimmät keinot harmaan talouden vähentämiseen ovat tiedottaminen sekä standardoitu tarkkailunauha ja kassojen rekisteröinti Verohallintoon. Vasta näiden jälkeen olisi järkevää ajatella varsinaista fiskaalista online-kassajärjestelmää.
Todellisuus on valitettavasti se, että mikään järjestelmä ei auta, jos asiakas ei vaadi käteisostoksesta kassakuittia.
Back